Minä kuitenkin jään nyökkimään liuskekiven päälle. Hyvästijättö ennen kysymistä ja kotiutumista.
Hyvästijättö jo valmiiksi. Kirjoitin hyvästijätön ensin.
Tämä pääsemisharjoitus, joka tuli ensin kohdalle.
Askeleemme lähenevät toisiamme ja sitten olemmekin äkkiä yhdessä. Liuskekiven takaa kaartuu
auto, pölyhuisku riippuu auton etulasista ja huiskun jälkeen emme olekaan enää yhdessä.
Hyvästijätössä on helpompi olla yhdessä. Sammallamme kivelle.
Saksimiekkailemme vielä isommalle viereiselle siirtolohkareelle, koska se on suuri ja kaukana
meidän mielestämme. Löylytämme hiillosta kivikossa, puiston penkin takana. Selvitykset tuoksuvat
noukkivat ja tonkivat kukkapenkissä. Hyvästi on säännetty.
Silja Järventausta on helsinkiläinen runoilija, jolta on ilmestynyt neljä kirjaa:
Patjalla meren yli, Liputettu päivä, Hyvän yön puisto ja Kaupungin lippuluukulla (Teos).